Kävimme eilen Neues Museumissa, jonka vetonaula on Mika Waltariakin muistaakseni innoittanut Nefertiti-patsas. Hankimme samalla 40 euron hintaiset Berliinin kaupunginmuseoiden vuosikortit, joiden kanssa pääsee lukuisiin museoihin vuoden ajan, ei tosin ollenkaan kaikkiin Berliinin museoihin eikä kaupunginmuseoidenkaan kaikkiin näyttelyihin. Jos korttiin olisi halunnut sisällyttää kaikki vaihtuvat näyttelyt, hinta olisi ollut 80 euroa.
Kun Nefertitiä ei voinut valokuvata, piti tyytyä postikorttiin, joka laitettiin museokaupassa Nefertiti-paperipussiin
Neues Museum on niin suosittu, että pääsylipussa lukee puolen tunnin aikajakso, jonka sisällä museoon on mentävä. Museossa saa kyllä oleilla niin kauan kuin haluaa, kunhan sisälle on mennyt oikealla aikavälillä. Mitään valtaisaa tungosta museossa toukokuisena keskiviikkona keskipäivällä ei kyllä tuntunut olevan.
Nefertiti-rintakuva oli yksityiskohtaisuudessaan vaikuttava ja elävä. Patsas oli sijoitettu korkeaan lasivitriiniin yksin omaan kupolihuoneeseensa museon toiseen kerrokseen. Pari vartijaa oli koko ajan vahtimassa, ettei kukaan ottanut valokuvia tai koskettanut vitriinin lasia. Mystisyydessään esinekokemus ei kuitenkaan ollut samaa luokkaa kuin Willendorffin Venuksen näkeminen Wienin luonnonhistoriallisessa museossa. Tuntuu siltä, että mahdollisen hohdokas ja mystillinen esillepano vaikuttavat aika paljon. Ehkäpä massiivisia vitriinejä, joiden sisässä olisi yksittäisiä esineitä, kannattaisi hyödyntää myös vaatimattomammissa museoissa. Arkisempikin esine vaikuttaisi jännemmältä, kun sen esillepanoon on panostettu. Nefertitin rintakuvaa ei kyllä missään tapauksessa voi kutsua arkiseksi tai vaatimattomaksi 🙂
Kultahattu vitriinissä
Toinen vaikuttava ja vaikuttavasti esille pantu esine oli esihistoriallinen seremoniallinen kultahattu, jota väitetään kalenterityökaluksi. Fallos-symbolilta se kyllä myös näytti. Tätä esinettä sai myös valokuvata. Samaan huoneeseen kultahatun kanssa oli laitettu infotauluja, jotka kertoivat esihistoriallisista kalenteriesineistä, joilla pystyi muun muassa laskemaan aurinko- ja kuuvuosien eroja ja mitä milloinkin – ainakin astroarkeologien mukaan.
Neues Museumissa oli myös muuta esihistoriallista esineistöä, patsaita sekä egyptiläinen kokoelma sarkofageineen. Oheisessa kuvassa pari nuorta museokävijää on syventynyt kuvaamaan kännykkäkamerallaan yhtä sarkofagia.
Pojat kuvaavat sarkofagia
Koneen kokemu(y)s 