Tietotekniikan historiantutkimusta muistitietoaineistojen avulla

Minä ja kollegani olemme yli kymmenen vuoden aikana keränneet verkkokyselyillä muistitietoaineistoa tietotekniikan historiaa koskeviin tutkimuksiin. Yleensä kyselyaineistoja on käytetty yhdessä muista lähteistä saatujen tietojen kanssa. Kyselyaineistot ovat olleet hyviä myös siinä, että olemme voineet hyödyntää niitä useita kertoja eri tutkimusten yhteydessä.

Varhaisin tekemämme verkkokysely oli nimeltään ”Milloin kuulit ensimmäisen kerran tietokoneista?” Vuosina 2002–2003 toteutettu kysely liittyi Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamaan Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen Tietotekniikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen -projektiin (Tiesu). Erittäin laajan, kymmeniä kysymyksiä sisältäneen kyselylomakkeen ja sen käsittelyjärjestelmän toteutti tutkimusapulaisemme itse ohjelmoimalla. Se toimii edelleen hyvin koulutusohjelmamme palvelimella, vaikka kyselyaineistoa onkin vuosien varrella siirrelty verkkopalvelimelta toiselle.

Kyselylomaketta voi sitäkin käydä edelleen ihailemassa The Internet Archiven kautta. Hanketta ja kyselyä koskeva Petri Pajun kirjoittama esittelyjuttu on luettavissa Agricolan Tietosanomista.

Laajuudesta huolimatta kysely kiinnosti tietotekniikan harrastajia, sillä saimme kyselyyn 744 vastausta. Aihepiiri taisi olla nettikyselylle otollinen, eivätkä ihmiset olleet varmaan vielä tuolloin niin väsyneitä nettikyselyihin kuin nyt. Kysely toimi sinällään mainiosti, vaikka lomakkeessa oli aluksi pieniä teknisiä ongelmia. Lomake ei ollut yhteensopiva aivan kaikkien selainohjelmien kanssa, ja kyselyyn upotettujen äänitiedostojen kuuntelu Explorer-selaimen tietyillä versioilla aiheutti esimerkiksi vastaajan tekstien häviämisen. Tämä luonnollisesti sapetti ja saimme kiukkuista palautetta.

Kyselystä valmistui sittemmin Satu Aaltosen tekemä raportti, ja olemme hyödyntäneet kyselyaineistoa monissa muissakin tutkimuksissa. Olemme kirjoittaneet artikkeleita muun muassa tietokoneunista ja tietokonehajuista yksittäisten kyselykohtien perusteella, ja tällä hetkelläkin hyödynnämme aineistoa muun muassa verkkokeskustelujen historiaa, tietokonepelaamisen sukupuolittuneisuutta sekä Pac-Man-peliä koskevissa tutkimuksissa.

Tuon niin kutsutun Tiesu-kyselyn jälkeen kului useita vuosia ennen kuin teimme uusia tietotekniikan historiaan liittyviä muistitietokyselyitä. Sittemmin verkkokyselyjen tekeminen on siirtynyt etupäässä Webropol-sovellukseen, koska siihen on Turun yliopistolla käyttöoikeus.

Viime vuosina tekemistämme Webropol-kyselyistä laajin on ollut tietokoneharrastamiseen liittynyt kysely, joka oli osa Koneen Säätiön rahoittamaa projektia Kotitietokoneiden aika ja tietoteknisen harrastuskulttuurin perintö (2013–2014) eli lempinimeltään Kotikone-hanketta. Myös tämä kysely kiinnosti vastaajia, sillä saimme kyselyyn peräti 1453 vastausta. Yleensähän nimenomaan harrastuksia ja muita intohimon kohteita käsittelevät kyselyt saavat ihmiset vastaamaan.

Kotikone-kyselyn aineistoa olemme tähän mennessä käyttäneet paitsi yleisessä Tiia Naskalin ja Antti Silvastin kirjoittamassa raportissa myös tutkimusartikkeleissa, jotka käsittelevät ohjelmointiharrastusta sekä tietokonehajumuistoja (vertaileva tutkimus, jota ei vielä ole julkaistu). Tulevaisuudessa minä ja kollegani tulemme käyttämään myös tätä aineistoa ainakin aiemmin mainitsemiini verkkokeskustelujen historiaa sekä pelaamisen sukupuolittuneisuutta käsitteleviin tutkimuksiin. Uusia käyttökohteita löytyy varmasti muitakin.

Itse olen edellä mainittujen kyselyjen lisäksi kerännyt Webropolin avulla aineistoa muun muassa tietotekniikan keräilyä ja vanhentumista koskevaan tutkimukseen (ks. artikkeli)  sekä Nintendo-konsolipelaamisen historiaa käsittelevään tutkimukseen (ks. artikkeli). Niissä vastaajia on ollut joitakin satoja.

Tällä hetkellä meillä on menossa minun ja kollegoideni kyselytutkimus, joka liittyy verkkokeskustelemisen historiaan. Kyselylomake on karu ja saattaa vaikuttaa sekavalta verrattuna Tiesu- ja kotikonekyselyihin, koska muutamasta avovastauskohdasta koostuva lomake vilisee toisiaan muistuttavia kysymyksiä. Toivomme kuitenkin pidempiä tai lyhempiä muistoja erilaisista verkkokeskusteluympäristöistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä 1980-luvun BBS-purkeista aina viimeaikaisiin sosiaalisen median palveluihin.

Tulemme käyttämään kyselyaineistoja yhdessä muiden kyselyaineistojen sekä useiden muiden lähderyhmien, kuten itse verkkokeskustelujen ja haastattelujen kanssa, kun teemme kirjaa verkkokeskustelujen kulttuurihistoriasta. Kirja tulee olemaan jatko-osa aiemmin tekemillemme teoksille Funetista Facebookiin (2009) sekä Sosiaalisen median lyhyt historia (2013). Toivomme siis, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn ja kertoisi ainakin joistain verkkokeskusteluihin liittyvistä muistoistaan!

Viime vuotisen Nintendo-kyselyn jatkoksi olen tänään avannut toisen kyselyn, joka liittyy japanilaisiin peli-ilmiöihin Suomessa. Tällä kertaa kerään aineistoa Pac-Man-muistoista. Muistitietoaineistoa käytän muun materiaalin tukena, kun valmistelen esitelmää ensi kesän Replaying Japan -konferenssiin. Myöhemmin kirjoitan samasta teemasta vähintään yhden tutkimusartikkelin. Olen siis erittäin iloinen, jos käytte vastaamassa myös Pac-Man-kyselyyn!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: