Hiipumista ja aktivoitumista – miten verkkokeskustelujen tutkimusta on tehty ja yritetty tehdä tutkimusryhmässämme

Tiistaiaamuna 3.11.2015 olin Porin Reposaaressa koulutusohjelmamme tutkijoiden ”kirjoitusretriitissä”. Juttelin kollegani kanssa tulevista yhteisartikkeleistamme. Selailin samaan aikaan sähköposteja ja huomasin, että Suomen Akatemialta oli tullut viesti: ”Hakemuksestanne on tehty päätös. Verkkoasioinnista näette, onko päätös myönteinen vai kielteinen.”

Ääneni vähän värisi ja käteni tärisi, kun jatkoin työkaverini kanssa keskustelua artikkelista. Samalla siirryin Akatemian verkkoasiointiin katsomaan arvioinnin tuloksen. Kesti hetken, ennen kuin tajusin, että päätös oli ollut myönteinen. Viiden yliopistoyksikön konsortiohankkeemme ”Kansakunnan mielenliikkeet” oli saanut rahoituksen Suomen Akatemian Digitaalisten ihmistieteiden tutkimusohjelmasta.

Hankesuunnitelma perustuu pitkäjänteiseen tutkimustyöhön, jota tutkimusjohtaja Mika Pantzar ja kumppanit ovat tehneet erityisesti Kuluttajatutkimuskeskuksessa synnyttääkseen Suomi24-verkkokeskustelujen ympärille tutkimusta. Samoihin aikoihin, kun vuoden 2015 alusta Kuluttajatutkimuskeskus siirtyi osaksi Helsingin yliopiston valtiotieteellistä tiedekuntaa, yhä enemmän Suomi24-aihepiireistä kiinnostuneita tutkijoita oli tullut mukaan tekemään tutkimusta, avaamaan aineistoja laajempaan käyttöön ja järjestämään Suomi24-aineiston ympärille tapahtumia. Yhteenliittymää on alettu kutsua tutkijakollektiiviksi, ja kollektiivia voi ajatella tässä tapauksessa kuuluisan ranskalaisen tieteentutkijan Bruno Latourin teorioita noudattaen kokonaisuutena, jossa ihmistoimijoiden lisäksi mukana on erilaisia ei-inhimillisiä toimijoita: verkkopalveluita, aineistoja, sovelluksia, datavarastoja ja instituutioita.

”Kansakunnan mielenliikkeet” -hankkeen alkaessa on hauska jälleen kerran havaita, miten hitaasti erilaiset tutkimusponnistelut voivat edetä. Ne voivat välillä hiipua ja koteloitua ja sitten aktivoitua uudelleen. Käsittelen tässä kirjoituksessa itseni ja oman tutkimusryhmäni suhdetta verkkokeskustelujen tutkimukseen juuri tästä näkökulmasta.

Internetin kulttuurisen omaksumisen tutkimusyrityksiä

Vuosina 2007 ja 2008 haimme rahoitusta Suomen Akatemialta sekä yleisistä tutkimusmäärärahoista että jokapaikan tietotekniikan MOTIVE-tutkimusohjelmasta projektiin, joka olisi käsitellyt internetin kulttuurista omaksumista. Teoreettisena taustana hankesuunnitelmassa oli Mikael Hårdin ja Andrew Jamisonin kehittelemä teoretisointi tieteen ja teknologian omaksumisesta (cultural appropriation of science and technology). Emme saaneet hankkeelle rahoitusta, mutta teimme silti jotain: pidimme aihepiiristä opetusta digitaalisen kulttuurin opiskelijoille ja julkaisimme Petri Saarikosken, Riikka Turtiaisen ja Sari Östmanin kanssa aihepiiristä 2009 kirjan Funetista Facebookiin – Internetin kulttuurihistoria.

Pelitutkimusta koskevat hankehakemuksemme olivat menestyksellisempiä, mutta silti jatkoimme myös internetiin ja sen kulttuurihistoriaan liittyvien hankkeiden parissa. Keväällä 2010 Suomessa käyntiin keskustelua – jälleen kerran – muun muassa verkon vihapuheesta sekä verkkokeskustelujen laadusta . Aloimme suunnitella verkkokeskustelujen ja niiden laatuun liittyvää tutkimusprojektia. Kävin aihepiiristä keskusteluja muun muassa Metropolia-ammattikorkeakoulun yliopettajan, verkkokeskusteluista väitelleen Robert Arpon sekä Tampereen teknillisen yliopiston dosentin, Satakunnan ammattikorkeakoulussa työskennelleen Harri Ketamon kanssa, joka oli erikoistunut tekoälyyn, oppimisen mallintamiseen ja käsiteverkostoihin. Olin yhteydessä paikallisiin aihepiiristä kiinnostuneisiin yritystahoihin, mutta erityisesti kiinnosti yhteistyö Suomi24-palvelun kanssa. Olin tutustunut aiemmin Jussi Halliin, joka työskenteli tuolloin Suomi24 Oy:n myyntijohtajana.

Kesäkuun alussa 2010 hankesuunnittelu oli edennyt niin pitkälle, että lähetin Hallille lyhyen ideapaperin hankkeesta, jolle voisi hakea rahaa muun muassa Tekesiltä ja myöhemmin Suomen Akatemialta. Tekesin kanssa olin käynyt aihepiiristä jo alustavia keskusteluja. Ideapaperissa näkyvät silloiset kiinnostukset muun muassa keskustelujen laadun määrittämiseen sekä keskustelukulttuurien historiaan:

”*Tutkimushankkeen ideapaperi 11.6.2010*

* *

*Nettikeskustelujen laadun arviointi ja kehittäminen*

*Miksi: *

Esim. keväällä kärjistynyt julkinen keskustelu netin vihayhteisöistä, mielipidepainostuksesta ja nettikeskustelujen keskustelukäytännöistä nosti aihepiirin uudelleen ajankohtaiseksi ja paljasti sen laaja-alaisen merkittävyyden -> On selvä tarve kehittää menetelmiä, joilla nettikeskustelujen laatua voi arvioida ja mahdollisesti parantaa -> Toisaalta on tarve kriittisesti arvioida nettikeskustelujen tehtävää, luonnetta, moninaisuutta ja moniarvoisuutta

*Mitä: *

Kaksivaiheinen tutkimus (kummatkin vaiheet käynnissä yhtä aikaa), jossa ensimmäisessä kartoitetaan nettikeskustelujen tutkimusperinteitä ja analyysitapoja sekä tuloksia 1990-luvulta tähän päivään (keskustelupalstojen dynamiikka, viestiketjujen ja viestien rakenneanalyysi, keskustelijoiden motiivit jne.: kirjallisuuskatsaus).
Ensimmäiseen vaiheeseen liittyy myös arvioinnin, luokittelun ja sääntelyn tapojen kartoittaminen (aineistokatsaus) (esim. netiketit, ”peukkusysteemit”, ”tähditykset” jne., vapaaehtoisten valvojien käyttö, palkattujen valvojien käyttö, automaattivalvonta. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen käsitys ja mahdollinen uusi malli keskustelujen erojen hahmottamisesta ja laatujen arvioinnista. Toisessa vaiheessa kehitetään ja kokeillaan uusia menetelmiä laadun arviointiin, sisällön luokitteluun ja tarvittaessa parantamiseen (esim.
käyttäjälähtöisesti ja avoimesti tuotettu sisällön arviointimenetelmä).
Toisessa vaiheessa hyödynnetään eksploratiivista otetta eli tehdään verkkoon liittyvä toimintatutkimus ja kehitetään arviointimenetelmiä aktiivisesti yhteistyössä joidenkin olemassa olevien keskustelupalvelujen kanssa.”

Jatkoimme hankkeen suunnittelua kesällä 2010, jolloin tuli myös idea siitä, että verkkokeskustelujen ”natsikorteista”, ”talvisotakorteista” ja muista korteista voisi tehdä jonkinlaisen pelin. Minä, Riikka Turtiainen ja Sari Östman valmistelimme Tekes-hanketta 16.9. matkalla Jyväskylään tutkijaseminaariin, mutta käytännössä suunnittelu oli tuolla matkalla pitkälti sitä, että keräsimme listaa peliin sisällytettävistä korteista. Yksi syy muutokseen oli kenties siinä, että olin muutama päivä aiemmin kuullut, että Jussi Halli oli siirtynyt pois Suomi24:n palveluksessa ja yritys teki uusia järjestelyjä koko Suomi24:n liiketoiminnan ostaneen Aller Median kanssa. Käytännössä ajatus Tekes-hankkeesta kaatui siihen, että suoraa kontaktia Suomi24:een ei enää minulla ollut.

Haimme verkkokeskustelujen ja niiden moderoinnin tutkimiseen rahoitusta myös muun muassa Suomen Kulttuurirahastolta ja Koneen Säätiöltä, mutta emme saaneet rahoitusta. Tekes-ajatus näkyy syksyn 2010 tutkimushankehakemuksen suunnitelmanimessä: ” Laatua ja liiketoimintaa Internet-keskusteluista (LLIKE)”.  Hankesuunnitelmamme alussa viittasimme aihepiirin yhteiskunnalliseen merkittävyyteen ja käytyyn julkiseen keskusteluun, jonka takia muun muassa Julkisen Sanan Neuvosto oli laatimassa nettikeskusteluihin liittyviä ohjeistoja ja Oikeusministeriössä oli tekeillä selvitys, pitäisikö keskustelupalstojen ylläpitäjien rikosoikeudellista vastuuta lisätä. Esitimme seuraavat tutkimuskysymykset, joihin halusimme hakea vastausta:

  • Miten erilaisten Internet-keskustelujen laatua voi arvioida?
  • Miten laatua voi parantaa esim. hyödyntämällä avoimen ohjelmistokehityksen ja sosiaalisen median työkaluja?
  • Miten Internet-keskusteluja ja niiden laadun arviointia voisi hyödyntää sisältöliiketoiminnan kehittämisessä?

Käytännössä haimme rahoitusta kaikilta mahdollisilta isommilta säätiöiltä vielä syksyllä 2011 ja keväällä 2012 muun muassa otsikoilla ”Laatukriteerejä ja mediakasvatusta sosiaaliseen mediaan” sekä ”Laatukriteerejä ja mediakasvatusta sosiaalisen median nettikeskusteluihin”. Rahoitusta ei tullut, joten sittemmin huomio siirtyi välillä muihin suuntiin.

Rahoituksen näyttäessä epävarmalta syksyllä 2010 järjestimme taas kurssin, jossa käsittelimme sosiaalisen median eri piirteitä. Yleensä toimimme niin, että jos emme saa johonkin hankkeeseen erillistä rahoitusta, edistämme sitä jotenkin muuten, nimenomaan esimerkiksi opetuksen avulla ja hitaammin oman työn ohessa, jos hankeidea tuntuu tärkeältä. Opetuskurssien avulla veimme muun muassa peli-ideaa eteenpäin. Keväällä 2011 pelin suunnittelu eteni, ja suunnittelusta päävastuun ottivat opiskelijamme Aliisa ja Tuomas Sinkkonen. Pelin ensimmäistä valmiimpaa versiota testattiin digitaalisen kulttuurin järjestämän monitieteisen Rappio!-seminaarin iltaohjelmana 15.4.2011. Peli-idea vaikutti testien perusteella erittäin toimivalta ja päätimme tehdä pelistä julkaisun, mikä oli mahdollista muun muassa siksi, että Petri Saarikoski oli saanut rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan Rahastolta digitaalisen kulttuurin julkaisutoiminnan kehittämiseen. Keskustelupeli muutti vielä paljon muotoaan, mutta julkaisimme sen nimellä Off Topic ystävänpäivänä 14.2.2012.

Samaan aikaan valmistelimme myös uutta kirjaa aihepiiristä. Kirjakin koki useita muodonmuutoksia, mutta sosiaalisen median käyttöä ja siihen liittyvän julkisen keskustelun vaiheita käsittelevä teoksemme Sosiaalisen median lyhyt historia ilmestyi 29.11.2013.

Uuden laajan tutkimuskonsortion suunnittelu keväällä 2015 on oma tarinansa, johon palaan ehkä myöhemmin. Yksi keskeinen tekijä suunnittelun käynnistyksessä oli keskusteluyhteys, joka minulla on ollut Mika Pantzarin kanssa noin viidentoista vuoden ajan hyvin moniin tutkimusteemoihin liittyen. Olemme nyt siinä onnellisessa tilanteessa, että voimme jälleen lisätä ja kehittää yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa verkkokeskustelututkimusta.

Alkuperäiset verkkokeskustelupalveluita koskevat tutkimusideamme ovat osin muuttuneet. Tulevassa hankkeessa on kuitenkin mukana paljon niitä elementtejä, joita olemme pohtineet jo pidempään: verkkokeskustelujen historiallinen kontekstualisointi, tutkimuseettisten kysymysten korostaminen sekä huomion kiinnittäminen muun muassa keskustelujen tukemiseen ja moderointiin liittyviin tekijöihin.

Kirjoituksen lähteet

Minun lähettämäni ja saamani sähköposti- ja Facebook-viestit, tutkimussuunnitelmien luonnokset, kalenterimerkinnät sekä julkaisujen ja seminaarien blogisivut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: