Millainen on hyvä tutkimussuunnitelma – osa 2

Ja taas apurahahakusesonki käy kuumimmillaan. Ja kyllä kyllä, taas annan ohjeita hakuun ja muistutan hakemusten arviointiin liittyvistä seikoista. Ei ole ensimmäinen kerta, eikä toinenkaan.

Viime viikon Digitaalisen kulttuurin talviriehassa, eli tutkijaseminaarissa, käsittelimme jonkin verran apurahahakemukseen liitettäviä tutkimussuunnitelmia. Tässä vielä kertauksena seminaarista ja aiemmista kirjoituksistani muutamia perusasioita:

  • Noudata hakuohjeita. Pysy annetuissa pituuksissa ja muista kaikki liitteet. Jos et pysy tai muista, hakemuksesi todennäköisesti putoaa heti pelistä, koska moni muu on noudattanut ohjeita.
  • Tee muut liitteet kunnolla. Käytä esimerkiksi julkaisuluettelon ja ansioluettelon pohjana Suomen Akatemian malleja, ellei jotain muuta rahoitusta tarjoava taho erityisesti pyydä.
  • Kirjoita selkeästi. Kymmeniä hakemuksia silmät sirrillään lukevalla arvioitsijalla alkaa otsasuoni pullistella, jos lauserakenteet ovat monimutkaiset, tekstissä on tyhjäkäyntiä, tekstissä on toistoa, tekstissä on toistoa, ja niin edelleen.
  • Kirjoita oikeakielisesti. Tankeroenglanti tai yhdys sana Suomi vie uskottavuuden niin tutkijalta kuin researcheriltäkin.
  • Kirjoita vetävästi ja mene suoraan asiaan. Niin paljon kuin se vakavasti otettavaa asioita toisaalta-toisaalta-tyylillä funteeraavaa tutkijaa raastaakin, hakemus on myyntipaperi, jonka pitää koukuttaa arvioitsija rahakukkaroa raottamaan heti ensimmäisestä virkkeestä. Vaikka lisäisit vauhtia ja syöttäisit lisää siimaa ja koukkuja matkan varrella, niin heti alusta lähtien pitää löytyä mielenkiintoa. Älä kiertele ja kaartele, vaan latele esimerkiksi tutkimuskysymykset heti alussa pöytään. Tämä on hakemus, ei 250-sivuinen väitöskirja tai laaja tutkimusartikkeli.
  • Mutta. Älä tiivistä liikaa. Hakemuksen tutkimussuunnitelmasta pitää löytyä työn tarkoitus (esim. väitöskirja sinne ja sinne sen ja sen ohjauksessa), tutkimuskysymykset, aiheen merkittävyyden perustelu sekä tutkimuksen että yhteiskunnallisen relevanssin näkökulmasta, lyhyesti aikaisempi tutkimus (älä mene esim. hätäisesti väittämään, että tätä ei ole tutkittu aiemmin), rahoitussuunnitelma ja aikataulu. Myös tutkimusetiikasta ja mahdollisten koottavien tutkimusaineistojen jatkotallentamisesta tai hävittämisestä voi sanoa muutaman sanasen.
  • Ja kuva ois kiva. Ei sen tarvitse olla mikään valokuva, mutta työn etenemistä tai keskeisiä käsitteitä kuvaava taulukko tai kuvio voi auttaa lukijaa pääsemään nopealla silmäyksellä juonesta kiinni. Ja ei. Hyvä kuvio ei ole sellainen, jossa on kymmentä sorttia eri suuntiin sojottavia nuolia ja pylpyröitä. KIS(S)-periaate on tässäkin se juttu.

Menestystä hakuihin ja tutkimuksiin toivottaen – jälleen kerran!

2 vastausta to “Millainen on hyvä tutkimussuunnitelma – osa 2”

  1. Ohjeita tutkimusrahoituksen hakijalle | Koneen kokemu(y)s Says:

    […] että toistan itseäni. Mutta ei voi mitään. Tohtoriohjelmapaikka- ja apurahahakujen ollessa jälleen ajankohtaisia […]

  2. Miten perustella tutkimuksen merkittävyys | Koneen kokemu(y)s Says:

    […] olen yleisellä tasolla kirjoittanut jo useita kertoja (ks. esim. tämä ja tämä), joten tänä vuonna keskityn siihen, miten tutkimussuunnitelmassa vakuutetaan lukijat tutkimuksen […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: