Millainen on hyvä apurahalausunto

Yleisön pyynnöstä kirjoitan lyhyesti (vaikka yleisö ei erityisesti sitä lyhyyttä pyytänytkään :)) apurahalausuntojen ja suositusten tekemisestä. Ensi alkuun pitää määritellä ero: suositus on suositus, jonka tarkoitus on kehua, tietenkin pyytäjän ansioihin perustuen, suosituksen tarjoajaa. Lausunto on, no, lausunto, joka ei välttämättä aina sisällä pelkkiä kehuja. Säätiöt ja muut tutkimuksen rahoittajat pyytävät yleensä lausuntoja esimerkiksi väitöskirjatyön ohjaajalta.

Lausuntoja ja suosituksia yhdistävät kuitenkin muutamat seikat. Molemmissa tapauksissa lausujan tai suosittelijan on tunnettava hakijan toimintaa ja lausujan/suosittelijan on hyvä lukea esimerkiksi tuore tutkimussuunnitelma ja perustaa lausuntonsa siihen. Vaikka monesti on houkutus lähettää aina sama lausunto samasta hakijasta usealle taholle, vanhan pohjan kopiointi näyttää lukijasta naurettavalta, jos se on täysin ristiriidassa hakemuksessa kuvatun tutkimuksen kanssa. Pahimmassa tapauksessa siihen on jäänyt virheitä, jotka osoittavat, että sama teksti on osoitettu aiemmin jollekin muulle rahoittajalle.

Apurahanhakusesongin aikana moni suosittelija/lausunnonantaja on kuitenkin sen verran kiireinen, että esimerkiksi minä olen koonnut vanhat lausuntoni yhteen tiedostoon, jossa olevia lausuntoja käytän uusien pohjina. Laitan uudet versiot samaan tiedostoon ja merkitsen, mihin hakuun mikäkin lausunto on mennyt. Näin säästän aikaa ja pysyn paremmin kartalla, kuka on milloin mihinkin lausuntoja pyytänyt.

Hyvä lausunto on sellainen, että se ottaa hakemuksen lisäksi huomioon sen, mitä ollaan hakemassa. Säätiöiden apurahahakujen yhteydessä tämä ei ole niin selkeää, mutta esimerkiksi tohtorikouluhakujen tai vastaavien yhteydessä se onnistuu peilaamalla lausuntoa hakujulistukseen.

Hyvä lausunto on aika lyhyt, ja siitä käy ilmi, miten lausunnonantaja tuntee hakijan. Lausunnossa on hyvä todeta myös hakijan lahjakkuus, tutkimuksen tieteellinen ja yleinen merkittävyys, ja jos lausunnonantaja on esimerkiksi hakijan väitöskirjatyön ohjaaja, on tärkeää mainita, miten työ on edennyt. Jos edellä mainituissa tekijöissä on puutteita, ne kannattaa todeta – tai tilanteen mukaan jättää kokonaan käsittelemättä.

Yleensä lausunnonantaja joutuu asettamaan ”omat hakijansa” järjestykseen. Siihen liittyvästä problematiikasta olen kirjoittanut aiemmin. Lisää ohjeita ja huomioita täydennän myöhemmin, jos tulee jotain mieleen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: