”Tätä ei ole tutkittu aiemmin”

Aina silloin tällöin kuulee opinnäytetyön tekijän tai tutkijan suusta lauseen: ”Tätä ei ole tutkittu aiemmin”. Usein vastaavan lausuman löytää itse opinnäyte- tai tutkimustekstistä. Pahimmassa tapauksessa väite heitetään ilmaan antamaan selityksen sille, miksi tekstissä ei ole viitattu juuri aiempaan tutkimukseen. Ja esimerkiksi historiantutkimuksen käytänteet sisäistänyt tutkija saattaa täydentää väitettä perustutkimuskortilla: ”tätä ei ole tutkittu aiemmin eikä minun tarvitse siksikään viitata aiempaan tutkimukseen, koska kyse on aineistolähtöisestä perustutkimuksesta, jonka päälle muut voivat sitten myöhemmin rakennella teoreettisia kyhäelmiään.”

Parkkiintunut opinnäytteen ohjaaja tuppaa kuitenkin epäilemään moisia väitteitä. Onhan se toki totta, että tuskinpa juuri samaa aihetta juuri samasta näkökulmasta kukaan muu on tutkinut. Jos olisi, niin eipä siinä olisi mitään tutkittavaa. Tai olisi korkeintaan siinä tapauksessa, että tutkimusta olisi syytä epäillä reliabiliteetin puutteesta. Tutkimus pitää ikään kuin toistaa, jotta päästään arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta ja pätevyyttä. Kvalitatiivisesti orientoituneessa ihmistieteellisessä tutkimuksessa kuitenkin harvoin tuommoista harrastetaan, koska tutkimustilanteet ovat ainutkertaisia ja mahdottomia täsmällisesti toistaa, vaikka tutkimusprosessien ja tulosten pätevyys on toki arvioitavissa. Arviointi tapahtuu kuitenkin muilla tavoin kuin toistamalla.

”Ei ole aiemmin tutkittu” -lause viittaa useimmiten tehtyyn havaintoon, että kohdetta/aihetta ei ole tutkittu samalla menetelmällä, aineistolla ja/tai tutkimusteoreettisella viitekehyksellä. Aloitteleva tutkija kuitenkin saattaa unohtaa, että hänen oman tutkimuksensa kannalta mielekästä aiempaa tutkimusta saattaisi olla sellainen tutkimus, jossa kohdeilmiö on ollut joku aivan toinen, mutta käytetty viitekehys tai menetelmä tai aineistotyyppi on sama tai samankaltainen kuin nyt kyseessä olevassa tutkimuksessa. Tällaista tutkimusta yleensä löytyy.

Ja toisissa tapauksissa samaa kohdetta on tutkittu, mutta toisesta näkökulmasta, esimerkiksi erilaisesta teoreettis-metodologisesta viitekehyksestä käsin. Näistä saa koottua jonkinlaisen nelikentän:

Miten oma tutkimuksesi sijoittuu suhteessa aiempaan tutkimukseen? Mihin lokeroon laittaisit rastin?

Menetelmä/teoreettinen viitekehys Tutkimuskohde/aihe
Sama
Eri

Oman lukunsa ”samuuksien” lisäksi muodostavat vielä erilaiset ”sukulaisuussuhteet”. Vaikka samaa menetelmää ei olisi aiemmin käytetty, tutkijat ovat varmaan käyttäneet sellaista teoreettis-metodologista viitekehystä, jossa on yhteneväisyyksiä omaan viitekehykseesi tai josta oma viitekehyksesi on johdettu tai johon se tietoisesti asettuu vastakarvaiseen suhteeseen. Jos tällaisen suhteen esittää, ei riitä passivoiva yleislausahdus ”toisin kuin yleensä tai aiemmin” vaan se (hyvä) vihollinen on artikuloitava tutkimusviitteinä.

Teoreettis-metodologisen viitekehyksen lisäksi tutkittavan ilmiön ja muiden ilmiöiden väliltä löytyy sukulaisuuksia ja yhtymäkohtia, joiden kautta kadonnutta tutkimuskirjallisuutta voi lähteä etsimään. Se vaatii vaan vähän enemmän vaivaa kuin yhden sanan kirjoittamisen Googlen hakuruutuun tai ensimmäisen vastaan tulleen suomenkielisen Wikipedia-artikkelin selailua.

Niin että älkää tulko kevein perustein väittämään, että tutkimukseenne ei ole löytynyt järkevää viitattavaa aiempaan tutkimukseen.

Yksi vastaus to “”Tätä ei ole tutkittu aiemmin””

  1. Millainen on hyvä tutkimussuunnitelma – osa 2 « Koneen kokemu(y)s Says:

    […] näkökulmasta, lyhyesti aikaisempi tutkimus (älä mene esim. hätäisesti väittämään, että tätä ei ole tutkittu aiemmin), rahoitussuunnitelma ja aikataulu. Myös tutkimusetiikasta ja mahdollisten koottavien […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: