Millainen on hyvä tutkimussuunnitelma?

Apurahahakusesongin käydessä taas kuumimmillaan olen lueskellut useamman väitöskirjantekijän tutkimussuunnitelmia. Ne poikkeavat toisistaan paitsi sisällöllisesti myös rakenteellisesti, vaikka periaatteessa tutkimussuunnitelmasta pitäisivät löytyä seuraavat osat: tutkimustyön taustoitus ja perustelu, tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset, teoreettinen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja aineistot, aikataulu ja rahoitussuunnitelma sekä odotettavissa olevat tulokset. Joissain tapauksissa tutkimussuunnitelmaan laitetaan myös tulosten hyödyntämissuunnitelma ja tiedotussuunnitelma.

Tutkimussuunnitelman tekeminen ei ole yksinkertaista, koska itse asiassa tutkimussuunnitelmia täytyy tehdä moniin eri tarkoituksiin: jatko-opintohakua varten, rahoitushakua varten, yksittäisten tutkielmien ja tutkimusten tai laajempien tutkimushankkeiden tarpeisiin, ohjaajalle arvioitavaksi ja itselle työsuunnitelmaksi. Yksi suunnitelma ei sovellu kaikkiin näihin tarkoituksiin, joten tutkimussuunnitelmaa kirjoittaessa pitää aina miettiä kohderyhmä: kuka suunnitelmaa lukee ja miksi?

Annan tässä joitain perusohjeita apuraha-anomusten tutkimussuunnitelmia varten. Vaikka tärkeää on oman osaamisen ja oppineisuuden osoittaminen, apuraha-anomuksen liitteeksi ei kannata laittaa kymmensivuista ykkösen rivivälillä naputeltua yksityiskohtaista selitystä, jossa viljelee massoittain viitteitä aikaisempiin tutkimuksiin ja omiin tuotoksiin. Noudata aina annettuja sisältö- ja pituusohjeita! Jos pyydetään 4 sivun tutkimussuunnitelmaa, niin siihen se on sitten tiivistettävä ilman mitään liiallisia riviväli- ja kirjasinkokokikkailuja.

Jos tutkimussuunnitelmasi arvioitsija lukee vain sinun suunnitelmasi, se voi silloin olla yksityiskohtainen. Yleensä rahoittajat käyttävät kuitenkin tieteenalakohtaisia arvioitsijoita, jotka voivat joutua lukemaan kymmenittäin tutkimussuunnitelmia, yleensä kiireessä ja ilman kovin mahtavaa korvausta vaivoistaan. Silloin on eduksi, että tutkimuksen perusidea ja tuoreus tulevat esille heti alussa ja että tutkimussuunnitelma on kauttaaltaan selkeästi ja mieluummin tiiviisti rakennettu. Sinun on annettava vakuuttava kuva itsestäsi tutkijana, mutta tutkimussuunnitelma on tällöin myyntipaperi; se on mainos, jonka tarkoitus on vakuuttaa rahoittaja juuri sinun tutkimuksesi rahoittamisen välttämättömyydestä. Suunnitelmasi on erotuttava niistä muista kymmenistä jaarin-jaarin-suunnitelmista illan pitkinä tunteina, kun arvioitsija kahlaa harittavin silmin hakemuspinoa läpi.

On selvää, että suunnitelmat eivät aina toteudu. Tutkimus elää matkan varrella. Kysymykset tarkentuvat ja muuttuvat. Minusta tutkimus olisi jopa sangen outo, jos se menisi tismalleen alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaisesti. Jotkut rahoittajat kuitenkin vaativat, että alkuperäistä tutkimussuunnitelmaa – varsinkin hankkeiden osalta – pääpiirteissään noudatetaan. Viimeistään hankkeen loppuvaiheessa rahoittaja voi vaatia selityksiä suunnitelmiin tehdyistä muutoksista, jotka pitää perustella.

Tutkija voi myös tarkastella omia suunnitelmiaan ja niissä tapahtuneita muutoksia retrospektiivisesti. Hän voi lukea jälkikäteen monet suunnitelmansa ja tätä kautta luoda kuvaa oman tutkimuksellisen ajattelunsa muutoksista. Tätä puolta voi avata hiukan esimerkiksi opinnäytetyön johdanto-osuudessa tai loppuluvussa.

En voi tarjota patenttivastausta, millaisella tutkimussuunnitelmalla varmemmin saa rahoitusta, koska suunnitelmien lisäksi rahoituspäätöksiin vaikuttavat monet muutkin seikat (esim. suositukset, todistukset ja ansiot). Varmaa on, että jos yhdellä suunnitelmalla ei saa rahoitusta monista yrityksistä huolimatta, kannattaa tehdä muutoksia ja luetuttaa suunnitelmaa (uudestaan) myös muilla, esimerkiksi työn ohjaajilla tai muilla tutkijoilla: onko aiheessa tai sen esitystavassa jotain vikaa? Tätä voi ainoastaan spekuloida, sillä monetkaan rahoittajat eivät anna hylätyistä hakemuksista mitään palautetta. Minusta kuitenkin kannattaa ainakin soittaa apurahoittajien edustajille ja kysyä, miten hakemukset arvioidaan. Varmasti kaikki eivät vastaa kysymykseen, mutta joissain tapauksissa yhteydenoton avulla saa tärkeää tietoa hakemusta varten.

Samoin kuin muuhunkin tutkimustyöhön, myös erilaisten tutkimussuunnitelmien tekoon harjaantuu pikku hiljaa. Menestystä tutkimustyöhön ja rahoituksen hakuun toivottaen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: