Panelistina Ritsumeikanin pelikonferenssissa

… jatkoa edelliseen kirjoitukseen.

Olin siis panelistina mukana Ritsumeikan-yliopiston pelitutkimuskeskuksen avajaiskonferenssissa. Paneeli käsitteli digitaalisia pelikulttuureja, peliteollisuutta ja pelitutkimusta eri mantereilla. Professori Geoffrey Rockwell Albertan yliopistosta puhui erityisesti yliopistollisen pelitutkimuksen ja peliteollisuuden suhteista Kanadasta. Professori Rockwell kertoi, miten Kanada on maailmassa yksi johtava peliteollisuusmaa, vaikka kyse on enemmän pelikehityksestä kuin pelisuunnittelusta. Maassa on paljon pieniä pelistudioita, joista merkittävä osa on ulkomaisessa omistuksessa.

Kanadassa on myös projekteja, joilla muun muassa modaajista koulutetaan kasuaalipelien tekijöitä, ja provinssien erilaiset verotuskäytännöt vaikuttavat vahvasti siihen, miten peliteollisuus on maassa sijoittunut. Montrealissa kolme yliopistoa tekevät pelitutkimusta yhteisellä kampuksella, kukin keskittyen omiin vahvuuksiinsa. Tutkimuksissa on huomattu muun muassa taidesuuntautuneen pohjakoulutuksen tärkeys. Yritykset – ja yliopistotkin – katsovat, että ohjelmointityö siirtyy esimerkiksi Itä-Euroopan maihin, joissa matematiikan opetus on ja tätä kautta ohjelmointiosaaminen on tasokasta. Kanadassa on tästäkin syystä järkevää panostaa muun muassa pelien suunnitteluun taiteellisista lähtökohdista, ja yritykset arvostavat tällaista osaamista. Mieleeni jäi professori Rockwellin esitysestä myös toteamus, että oppimispelien puolella yhtenä haasteena on oppistulosten arviointi, ja juuri tähän tutkimuksessa pitäisi satsata.

Professori Rockwellin ja minun puhetulvaani hillitsi se, että meidän englanninkieliset esityksemme tulkattiin japaniksi: aina muutaman lauseen jälkeen meidän piti pitää tauko, jotta tulkki ehti kääntää puheemme. Tätä kautta ehdimme puhua ehkä vain kolmasosan siitä, mitä japanilaiset japaniksi esiintyneet puhujat ehtivät puhua (en tiedä, oliko tuo hyvä vai huono asia). Oli mielenkiintoista nähdä, miten tulkit tekivät työnsä: he kävivät meidän jokaisen puhujan kanssa esitykset etukäteen huolellisesti läpi, jotteivät joutuneet tulkkaustyöhön kylmiltään. Minulle ja prof. Rockwellille japanilaisten puheet ja kommentit simultaanitulkattiin korvanappeihin ilman, että puhujat joutuivat odottelemaan käännöstä.

Minä puhuin konferenssissa erityisesti suomalaisesta tilanteesta. Avasin hiukan suomalaisten digipelikulttuurien historiaa ja kävin FIGMAn tilastojen avulla hiukan läpi suomalaisten pelimarkkinoiden nykytilannetta. Kerroin myös Akatemian-hankkeemme Pelaajabarometri-tutkimuksen tuloksia siitä, mitä ja kuinka paljon suomalaiset pelaavat tällä hetkellä ja miten tilanne on kolmessa vuodessa muuttunut. Lopuksi käsittelin lyhyesti peliteollisuuden arvonnousua Suomessa ja sitä, miten suomalainen peliteollisuuskeskustelu tuntuu aina tiivistyvän yhden hittituotteen, kuten tällä hetkellä Angry Birdsin ympärille. Puhuin vähän myös suomalaisen yliopistollisen pelitutkimuksen kehkeytymisestä.

Ennen paneelikeskustelun alkua

Odottelen kuvassa paneelikeskustelun alkua. Kuvassa vasemmalla on yksi tulkeista. Kuva Päivi Lahdelma.

Professori Akinori Nakamura päätti paneelin koskettelemalla Japanin ja Aasian pelitutkimuksen ja peliteollisuuden haasteita. Hän totesi, että tutkimusta on Japanissa julkaistu jo 1970-luvulta lähtien. Silloin tutkimus käsitteli erityisesti peleihin liittyvää tekniikkaa. 1980-luvulla Famicom-buumin myötä alkoivat ilmestyä psykologiset vaikutustutkimukset, joita tehdään yhä. Kaiken kaikkiaan tutkimusta ja projekteja on suuri ja kilpailukykyinen määrä, mutta maailmanlaajuisesti japanilaisten tutkijoiden ongelma on se, että he julkaisevat pitkälti japaniksi, eivätkä hyvätkään ideat leviä helposti laajemmalle. Tästä syystä tutkijoiden pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kielitaitoon ja tätä kautta erityisesti englanninkieliseen julkaisemiseen ja yhteistyöhön, koska englanti on tiedeyhteisön julkaisujen ja konferenssien valtakieli. Itsekin olen jo tähän mennessä täällä huomannut, että kunnollinen sisäänpääsy japanilaisten pelikulttuurien ja pelitutkimuksen tuntemukseen vaatisi japaninkielen taitoa, sillä tutkijoiden ja opiskelijoiden englanninkielen taito on hyvin vaihtelevaa.

Nakamura kertoi lyhyesti myös omasta peliteollisuuteen liittyvästä tutkimuksestaan ja sen alkuvaikeuksista. Hän esimerkiksi päätyi tekemään väitöskirjansa aivan muusta aiheesta, koska työn ohjaaja ei innostunut peliaiheesta. Nakamura peräänkuulutti kansainvälistä tutkijayhteistyötä ja yritysyhteistyötä, mikä on Japanissa ongelma, koska suuryritykset pitävät tiukasti kiinni omasta tietopääomastaan.

Paneelin jälkeisessä keskustelussa professori Rockwell korosti pelien ja pelikulttuurien muiden elementtien arkistoimisen tärkeyttä – ei pelkästään historiantutkimuksen tarpeisiin vaan myös uusien tuotteiden kehittämisen tarpeisiin. Puhuimme myös vertailevan tutkimuksen tärkeydestä ja siitä, että vertailevaa tutkimusta on tehtävä myös niin, että aineistoja luetaan ristiin ja tutkitaan myös muita, kuin oman maan kysymyksiä. Omaan maahan keskittyminen voi aiheuttaa sokeita pisteitä. Professori Rockwell esimerkiksi huomautti, että Pachinko-pelistä ja Pachinko-halleista on hyvin vähän tutkimusta ottaen huomioon, että kyse on todella suuresta teollisuudenalasta.

Paneelin jälkeen konferenssin loppupuheessa professori Koichi Hosoi palasikin Pachinko-teollisuuteen, jonka hän totesi Japanissa olevan 20 kertaa suuremman teollisuudenalan kuin elokuvat. Japanissa kuitenkin uhkapelaaminen ja videopelaaminen ovat aika lailla erillään tutkimuksessakin. (Palaan Pachinkoon ehkä myöhemmin toisessa blogikirjoituksessa.) Hosoi myös totesi, että Suomen esimerkit vaikuttavat osin samantyyppisiltä kuin mitä hän on oppinut Uudesta-Seelannista. Lisäksi hän toi esille englanninopiskelun tärkeyden sekä sen käytännön vaikeuden, mikä liittyy kaikkeen kulttuurienväliseen yhteistyöhön, mutta missä pelinkehitys ja pelitutkimus voisivat olla poikkeus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: