Kuvioita nettihypetyksestä ja omaksumisesta

Funetista Facebookiin -kirjasta jäi pois joitain ”hienoja” kuvioita, joiden ajattelin selkeyttävän tiettyjä Internetin tai sen osa-alueiden omaksumisprosesseja. Julkaisen kuviot nyt tässä blogissa. Julkaisen tässä samalla myös Internetin ja sosiaalisen median lehtimainintoihin perustuvia kuvioita, joita voi arvioida suhteessa aiemmin käsittelemääni hypekäyräteoriaan.

Ylläolevasta kuviosta, joka on päivitetty versio Funetista Facebookiin -kirjassa julkaistusta, näkyy varsin hyvin, että Helsingin Sanomien Internet-mainintojen määrä noudattelee hypekäyrää. Internetiä koskeva kiinnostus lisääntyi vuosituhannen vaihteeseen. Olettaisin, että juttujen määrä nousu myös Y2K-ilmiötä koskevien uutisten myötä, mikä osoittaa omalta osaltaan, että hype-vaiheessa kaikkien juttujen ei tarvitse olla positiivisia. Kiinnostus Internetiä kohtaan laski IT-kuplan puhjettua sekä Yhdysvaltojen terrori-iskujen jälkeen 2001. Sittemmin juttujen määrä nousi taas jonkin verran, mutta viime aikoina on nähtävissä taas laskua.
Olen analysoinut kuviota tarkemmin Funetista Facebookiin -kirjassa.

Tämä porkkanamalli on tietynlainen oma jatkokehitelmäni hype-käyrästä. Ajatuksena on se, että uutuus ei pysy koko ajan samanlaisena. Kiinnostuksen lisäännyttyä se voi kokea myös suuren muodonmuutoksen. Uutuutta esimerkiksi käytetään ”väärin” eri tavoilla tai sitten käytetään ”oikein” mutta johonkin toiseen tarkoitukseen kuin mitä alunperin oli ajateltu.

Tämä upea PowerPoint-piirrokseni kertoo tavallisen tarinan esimerkiksi nettipalvelujen kehittämisestä. Alkuvaiheessa usein uutuuden käyttöönotto organisaatioissa on innokkaiden harrastajien varassa. He käyttävät ja kehittävät uutuutta ilman muodollista koulutusta ja harrastuksen vuoksi. Harrastuksesta voi tulla tosin ammatti. Toisessa vaiheessa organisaatio perustaa erityisiä projekteja, joiden avulla uutuus pyritään ottamaan virallisesti ja organisoidusti käyttöön. Kolmannessa vaiheessa uutuus on jo niin vakiintunut ja arkistunut, että se ei vaadi mitään erityishuomiota eikä sen ”eroavaisuutta” muusta toiminnasta enää huomata tai koeta. Malli on sovellettavissa vaikkapa nettisivujen tuotantoon 1990-luvun puolivälistä lähtien, verkko-opetuksen aloittamiseen tai siihen, miten Facebookin käyttö on muuttunut yksityiskäytöstä ainakin osittain kohden ammattimaisempaa ja systemaattisempaa käyttöä.

Tähän kuvioon olen laskenut Helsingin Sanomien sosiaalista mediaa, Facebookia, Twitteriä ja YouTubea koskevien uutisten määrät neljännesvuosittain. Siitä on vaikea tehdä muita selviä päätelmiä paitsi, että sosiaalinen media esiintyy lehdissä useimmiten yksittäisten sovellusten ja palvelujen kautta ja sen, että Facebook on julkisuudenkin määrän perusteella noussut pienen käynnistelyvaiheen jälkeen ylivoimaisesti johtavaksi sosiaalisen median sovellukseksi. Hype-käyrän lakipiste lienee vasta edessä – tai on juuri saavutettu.

Tämä kuvio summaa edelliset jutut. Kuvion perusteella voinee vetää myös johtopäätöksen, että sosiaalisen median yleinen hypen huippu on tulossa myöhemmin.

Tämä noin puolitoista vuotta kuvio erittelee tarkemmin useamman Sanoman lehden YouTube-uutiset. Kuviosta näkee tiettyjä selityksiä sille, mikä nostaa yksittäisen palvelun hypen lisäksi myös julkisen kohun (vähän eri asia) kohteeksi ja milloin taas huomio vähenee.

Tästä kuviosta näkyy (epäselvästi tosin), miten voidaan juttujen tekstisisällöistä lähteä koostamaan tietynlaista YouTuben suosiodiskurssia ja sen elementtejä. Tietyt sisällölliset teemat on mahdollista ryhmitellä suuremmiksi luokiksi (selitän tätä ehkä myöhemmin enemmän).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: