Tekniikan museo Bratislavassa

Slovakian pääkaupungissa, lähellä päärautatieasemaa, sijaitsee erityisesti liikennetekniikkaan erikoistunut museo. Bratislavan tekniikan museota ei ole mainittu kaikissa kaupungin nähtävyyksiä kuvaavissa esitteissä ja opaskirjoissa, mutta vanhoissa punatiilisissä rautatierakennuksissa sijaitseva museo on silti vierailun arvoinen. Erityisen mieleinen paikka on rautatie-, moottoripyörä- ja autoharrastajalle, sillä nämä kokoelmat olivat kaikkein laajimmat ja monipuolisimmat. Näytteillä hallien takana olevilla raiteilla ei ollut ainoastaan junakalustoa, vaan sisältä löytyi myös liikenteen ohjaukseen ja tiedonvälitykseen liittyvää esineistöä.

Ajoneuvokokoelmat painottuivat itäeurooppalaisiin kulkuneuvoihin luksus-Tsaikoista ja Zileistä arkisempiin Skodiin sekä Wartburgeihin, sellaisiin joita näki putputtavan Suomenkin teillä vielä 1970- ja 1980-luvuilla. Auto- ja moottoripyöräosastojen katossa roikkui kuvia vanhoista automainoksista, mikä elävöitti museoympäristöä. Muuta elävöitystä ei juuri ollutkaan, opastekstit olivat niukkoja, eikä museossa ollut lapsille ja tai aikuisille tarkoitettuja kokeiltavia esineitä tai rakenteluosastoja. Museon harrastajatilat autoklubihuoneineen kertoivat siitä, että tämänkin museon toiminnan taustalla lienee runsaasti innokkaiden harrastajien ja tekniikan alalla työskennelleiden henkilöiden talkootyötä.

Advertisement

Digi-huomioita Bratislavassa

Vaikka elisen Bratislavan-matkan keskeistä antia olivat ruokakaupasta hankitut slovakialaiset juustot ja viini sekä Mojiton-makuinen jäätee, niin kaupungista tuli dokumentoitua myös muutamia digijuttuja. Kuten Ljublanassakin, Bratislavassa oli myös tietokonepeliaiheinen taidenäyttely. Tällä kerralla se ei käsitellyt kaupallista peligrafiikkaa, vaan esittely yhteiskunnallisesti tiedostavaa pelitaidetta: pääosin Java- tai Flash-ympäristöön tehdyissä peleissä pelaaja ”pääsi” muun muassa pommittamaan Irakilais-kaupunkia täsmäpommein. Aina kun pommi tappoi ihmisiä, jotkut surevista läheisistä muuttuivat terroristeiksi, joita sitten piti pommittaa.

Toisessa pelissä pelaaja puolestaan sai ensin johdatuksen pikaruokaketjuihin liittyviin ongelmiin, jonka jälkeen hänen piti johtaa pikaruokaketjua mahdollisimman tehokkaasti soijan ja karjan kasvatuksesta ravintoloihin, markkinointiin ja päätöksentekoon. Tyypilliseen multimedianäyttelytapaan osa peleistä ei toiminut. Tutustuimme pelinäyttelyn lisäksi myös muihin näyttelyihin (videotaidetta ja kuvataidetta), joihin iäkäs ainoastaan slovakiaa puhunut henkilökunta meitä tarmokkaasti komensi. Muita kävijöitä museossa ei samaan aikaan ollut, joten luultavasti oli tärkeää, että me varmasti näemme kaiken ja kirjoitamme nimemme jokaiseen vieraskirjaan.

Muutaman muunkin digiaiheisen yksityiskohdan taltioin: ”Nokia-tupakan”, Samsungin kännykkämäinoksen sekä pankkiautomaatin, jossa sinänsä ei ollut mitään sen erikoisempaa, mutta jollaisesta en ole tainnut missään koskaan aiemmin kuvaa ottaa. Pitäähän näitäkin dokumentoida 🙂

Illalliskutsut maailmanpyörässä

Niin, moinen on mahdollista Wienin Praterin huvipuiston 1800-luvun lopussa rakennetussa maailmanpyörässä. Härvelissä on umpivaunuja, joista joihinkin on laitettu ruokapöytiä. Vaunuja saa vuokrata yksityistilaisuuksia varten. Me tosin olimme maailmanpyörässä vapunpäivänä ihan tuikitavallisella kierroksella, mutta maailmanpyöräillallinen pimeän aikaa voisi olla kyllä hieno kokemus.