Lisää juttua Creative Futures -konferenssista inspiroituneena, nyt höllemmällä kielellä:
Tää syksy on ollu oikeeta luovuuden aikaa yliopistoympyröis. Kaikki vissiin alko jo vähän aiemmin, ku akateemiset naapuriyksiköt alko kosiskella meit mukaan erilaisiin luova talous jne. -maisteriohjelmahakemuksiin. Ja sit meil on ollu tekeil tutkimus tai selvitys ”Luovien alojen opiskelijoiden” työllistymisestä ja työllistymisen ennakoimisest. Nää luovat alat on täs viitannu meijän ja Taikin Porin yksikön opiskelijoihin. Ihan hyvin ovat toistaseks työllistyneet.
No sit erilainen luova kosiskelu on jatkunut Turun yo:n ja kauppakorkeen konsortiohankkeen puitteissa.
Ja juur ku pääsin kotiin Creative Futures -konferenssist, mul soitettiin Brysselist ja pyydettiin sinne seminaariin puhuun yliopistoista ja luovan toimialan kehittämisestä…
Mä en tiä, mitä täst kaikest pitäis ajatella ja mitä pitäis tehä. Just nyt ei oo luova olo ja väsyttää. Onneks päivää piristi Philadelphian proffan Slavkon esitys luovasta johtamisesta ja luovuudesta. Slavkon mielest luovuus tarkottaa jatkuvaa leikkii ja oppimist, luova johtaminen taas sitä et tukee muiden leikkii ja oppimist, voi asettaa tavoitteit mut ei suoraan keinoi niiden saavuttamiseen. Täytyy myös taata mahollisuus epäonnistumisiin – ja pitää tietty tukee ja kannustaa. Tos on paljon kaikkee hyvää. Mä yritän muistaa leikkii ja oppii ja antaa muidenki tehä sitä, vaik nykyään tuntuu yhä useemmin silt et mihinkään tollaseen ei muka oo aikaa ja energiaa.