Uusia julkaisuja ilmestynyt – new publications

Ohessa linkkejä muutamiin vasta ilmestyneisiin julkaisuihin:

2009	Saarikoski, Petri – Suominen, Jaakko – Turtiainen, Riikka – Östman Sari: Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria. Gaudeamus, Helsinki. 333 s. [Tietoja kirjasta kustantajan sivuilla]
2009	Saarikoski, Petri & Suominen, Jaakko: “Computer Hobbyists and the Gaming Industry in Finland.” IEEE Annals of the History of Computing July-September 2009 (vol. 31 no. 3), pp. 20-33. [http://www2.computer.org/portal/web/csdl/doi/10.1109/MAHC.2009.39]
2009	Saarikoski, Petri & Suominen, Jaakko: “Pelinautintoja, ohjelmointiharrastusta ja liiketoimintaa. Tietokoneharrastuksen ja peliteollisuuden suhde Suomessa toisen maailmansodan jälkeen” Pelitutkimuksen vuosikirja 2009. Toim. Jaakko Suominen, Raine Koskimaa, Frans Mäyrä ja Olli Sotamaa. Tampereen yliopisto, Tampere.
2009	Suominen, Jaakko – Koskimaa, Raine – Mäyrä, Frans – Sotamaa, Olli: “Pelitutkimuksen vuosikirja 2009 – johdanto” Pelitutkimuksen vuosikirja 2009. Toim. Jaakko Suominen, Raine Koskimaa, Frans Mäyrä ja Olli Sotamaa. Tampereen yliopisto, Tampere.
2009	Oinonen, Paavo – Suominen, Jaakko – Tuomi, Pauliina: “Juontaja, speakeri, kuuluttaja, johdattelija, chatsisko… Rakkaalla juontajalla on monta nimeä.” Juontajuus-teemanumeron johdantoartikkeli. Lähikuva 22(2009): 2, 3-9.
2009	Suominen, Jaakko: “Peliä perinnöllä – lähtökohtia digitaalisen kulttuuriperinnön tarkasteluun.” [Gaming Legacy? On the Digital Cultural Heritage] Matkalla. Toim. Maija Santikko, Helena Ruotsala & Petri Saarikoski. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XVIII. Turun yliopisto, s. 239–260. [Sähköinen versio: http://jaasuo.files.wordpress.com/2009/10/suominen-pelia-perinnolla.pdf]
2009	Suominen, Jaakko: “Computer as a Tool for Love – A Cultural History of Technology”. Proceedings of 8th Annual IAS-STS Conference “Critical Issues in Science and Technology Studies”, 4th–5th May 2009. CD-ROM. IAS-STS, Graz. [An Online version: http://www.ifz.tugraz.at/index_en.php/filemanager/download/1558/Jaakko%20Suominen.pdf]

Miljoona netistä?

Luin äskettäin Jonathan Maitlandin kirjan How to make your Million from the Internet – And what to do if you don’t vuodelta 2001 (pokkaripainos 2002). Tv-juontaja Maitland otti kiinnelainan taloonsa ja sijoitti saamansa 50 000 puntaa osakkeisiin. Päiväkirjamuotoon kirjoitettu teos kertoo Maitlandin sijoituskokeiluista keskellä netin sijoituskuumetta ja IT-kuplan puhkeamista.

Kun parhaillaan viimeistelemme syksyllä ilmestyvää Internetin kulttuurihistoria -tietokirjaamme, Maitlandin teos toimi minulle mainiona aikalaislähteenä nettihypen kuumenemisesta vuosituhannen vaihteessa. Tuota päiväkirjan ja sijoitusoppaan sekoitusta oli mukana lukea nyt muutama vuosi myöhemminkin. Kirjan viehätys ei ehkä niinkään ole riskisijoitusjännitysnäytelmän seuraamisessa vaan myös siinä, että kirjassa käsitellään myös ihmissuhteita, Maitlandin kavereita sekä (mahdollisen) rakkaussuhteen kehittymistä. Ilman tätä puolta kirja olisi varmasti saanut vain murto-osan lukijoistaan.

Uimala näköalalla

Vaikka Wienissä ei ole merta (Välimeren äärelle pääsee kyllä bussilla tai junalla kätevästi), eikä Tonavassa tohdi uida, uimahallit ja maauimalat korvaavat puutetta. Vajaan 18 euron kuukausikortilla voi mukavasti viettää aikaa kaupungin kaikissa uimaloissa, joita on todellakin on joka lähtöön. Nyt kesän tultua olemme tutustuneet uimahallien lisäksi joihinkin ulkoallasalueisiin. Yksi mieleenpainuvimmista on Krapfenwaldbad, joka sijaitsee viinitarhojen keskellä kukkulalla Grinzingin kaupunginosan yläpuolella. Lähes suoraan uima-altaasta avautuvat komeat näkymät alas kaupunkiin, ja uimalan jugend-tyylinen sisäänkäyntirakennus on mahtavuudessaan vaikuttava. Tietenkään näistä näkymistä ei voi nauttia yksin, mutta väenpaljoudesta huolimatta sekaan kyllä mahtuu.

Aistit ja aistittomuus

Itävallasta ja Itävallassa olen sukkuloinut monilla kulkuneuvoilla, busseilla, ratikoilla, junilla, metroilla ja lentokoneella. Viimeksi lentokoneessa kököttäessäni pohdin, miksi lentomatkailu on nopeudestaan huolimatta niin kurjaa. Yksi selitys on, että reittikoneella lentely salpaa kaikki aistit. Varsinkin keskikäytävän vieressä istuessa ei näe ulos, eikä lentokoneen hämärässä valaistuksessa havaitse kunnolla mitään sisälläkään tapahtuvaa. Paineenvaihtelut ja lentomelu tukkivat puolestaan korvat, ja kylmä ilmapuhallus vahingoittaa hajuaistia – mikä tuntuu vievän myös makuaistin. Ruoka ja juoma muuttuvat hajuttomiksi, mauttomiksi ja vastenmielisiksi. Monen tunnin istuminen ahtaassa tilassa puuduttaa vartalon, minkä jälkeen tuntoaistimuksia ei ole, tai ne esiintyvät väärissä paikoissa vääränlaisina särkyinä. Vaikka matkailu muillakin laitteilla voi olla ikävää, niissä ei joudu kokemaan samanlaista kokonaisvaltaista aistihuppua.

Chicago O'Hare, toukokuu 2009

Tietynlainen antiteesi lentomatkailun aistipuudutukselle tulee puolestaan vaikka silloin, kun makaa paikallaan varjon alla lämpimällä uimarannalla. Merimaisema rauhoittaa kokonaisvaltaisuudellaan, ja värit ovat kirkkaita. Välillä voi keskeyttää kirjan selailun ja tarkkailla toisten ihmisten puuhailuja ympärillä hyviä eväitä, ruokia ja juomia nauttien. Rentoutuneessa tilassa aurinkorasvan tuoksu toimii samankaltaisena sensuellina lomakokemusten herättäjänä ja muistuttajana kuin lehmuksenkukkatee tai madeleineleivos Marcel Proustille. Rantaelämä luo myös miellyttävän äänimaiseman – ellei ole majoittunut lähelle aktiivista teinijoukkoa tai vesiskoottereilla kisailevia sporttiveikkoja.

Opatija, Kroatia, kesäkuu 2009

Arvauskisa lukijoille

Arvatkaapa, mistä oheinen viemärikannen kuva on. Vihje: se ei ole Porista.

Kannettavat tauolla

Kun seminaarissa on tauko, osallistujien lisäksi myös heidän tietokoneensa tarvitsevat virkistäytymistä ja lisäenergiaa. Oheinen kuva on Chicagosta Illinoisin valtionyliopistossa järjestetystä Future is Prologue -seminaarista 21.5.2009.

Tietokoneen takapuoli kurssimateriaalina

Tietokoneen takapuoli -verkkokirjaa voi käyttää kurssimateriaalina esimerkiksi seuraavaan tapaan:

Tehtävä esim. 3 opintopisteen yliopistotasoiselle mediateknologian kulttuurihistoriaa käsittelevälle kurssille: Lue kokonaan verkkokirja “Tietokoneen takapuoli”. Tee kirjan perusteella essee tai oppimispäiväkirja, josta löytyy noin 4 sivun referaatti tai arvio kirjasta (ohjeita referaatin tekemiseen löytyy esim. osoitteesta http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/opiskelu/ohjeet/referaatti.html). Vastaa oppimispäiväkirjassa myös jokaisen luvun lopussa olevaan tehtävään. Jos luvussa on useampia tehtäviä, voit valita tehtävistä yhden, johon vastaat, kunhan myös perustelet lyhyesti valintasi. Oppimispäiväkirjan kokonaispituus voi olla noin 12-15 sivua.